KOLUMNEJA

Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii pikaista suunnanmuutosta

Julkaistu Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogissa 5.9.2008

Käynnistynyt ilmastonmuutos on johtamassa suureen sukupuuttoaaltoon sademetsien kuivuessa ja maapallon kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyessä uusiin paikkoihin. Lämpeneminen uhkaa sademetsien lisäksi myös esimerkiksi pohjoisen havumetsävyöhykkeen puustoa. Yhdysvaltain tiedeakatemian tuoreen julkaisun mukaan jo kolmen asteen globaali keskilämpötilan nousu voi johtaa laajaan metsäkatoon mantereisen ilmaston omaavissa Siperiassa ja Kanadassa.

Ilmastonmuutos uhkaa myös ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Kenties suurimmat uhkat liittyvät tulevaisuudessa siintävään ruoka- ja vesipulaan. Ilmaston lämmetessä sadanta lisääntyy haihduntaa vähemmän, mikä johtaa kasvukauden aikaisen kuivuuden yleistymiseen sekä Euroopassa että muissa maanosissa. Todennäköisesti jo noin kahden asteen lämpeneminen kääntää maapallon kokonaissatokehityksen laskuun.

Ruoantuotannon ongelmia lisää vielä se, että Grönlannin mannerjäätikön kiihtyvä sulaminen saattaa muuttua peruuttamattomaksi prosessiksi. Yhdysvaltain tiedeakatemian tuoreen julkaisun mukaan Grönlanti saattaa sulaa kokonaan seuraavien 300 vuoden aikana, mikä nostaisi merenpintaa seitsemällä metrillä. Merenpinnan nousu hukuttaisi alleen paitsi suunnattomat määrät ihmisasumuksia myös suuret alat maapallon ranta-alueiden hedelmällisiä peltoja.

Ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi tarvitaan huomattavan suuria, jopa 90 prosentin tuntumaan sijoittuvia päästövähennyksiä. Tämä on jo pitkään ollut kansainvälisen tiedeyhteisön keskeisin viesti teollistuneille maille. Länsimaista ei ole kuitenkaan löytynyt riittävästi poliittista tahtoa tutkijoiden suositusten toteuttamiseen, vaan päästövähennysten suunnittelua ja toimeenpanoa on lykätty vuosikymmenestä toiseen. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus lisääntyy siksi jatkuvasti.

Maapallo lämpenee tällä hetkellä lähes ylimpien ennusteiden mukaan, vaikka tällaista kehitystä pidettiin vielä vähän aikaa sitten epätodennäköisenä. Syynä lienee se, ettei IPCC:n ennusteissa ole otettu huomioon kaikkien lämpenemisen aiheuttamien ilmastonmuutosta kiihdyttävien positiivisten takaisinkytkentöjen kokonaisnettovaikutusta. IPCC:n käyttämistä ilmastomalleista ovat puuttuneet muun muassa sulavasta ikiroudasta ja kuivuvista kosteikoista vapautuvien kasvihuonekaasujen vaikutus.

Maailman johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva Peter Cox arvioi, että kaikki takaisinkytkennät huomioiden maapallon keskilämpötila tulee nousemaan 4-10 astetta vielä tämän vuosisadan loppuun mennessä, ellei päästöjä vähennetä radikaalisti ja nopeasti.

Ilmasto reagoi kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousuun kymmenien vuosien viiveellä, koska valtameret jarruttavat lämpenemistä. Tähän mennessä tapahtunut lähes 0,8 asteen suuruinen lämpeneminen heijasteleekin vasta ennen 1980-lukua ilmaan päässeiden kasvihuonekaasujen määrää. Tästä lämpenemisviiveestä johtuen maapallosta tulee väistämättömästi 1,6 astetta lämpimämpi, kuin se oli ennen teollistumisen alkua.

Jos maapallo ehtii lämmetä kaksi astetta, on mahdollista ettei lämpenemistä voida enää rajoittaa kolmeen tai edes neljään asteeseen, koska luonnossa on ehtinyt käynnistyä lämpenemistä voimistavia palautumattomia kehityskulkuja. Suuresti arvostettu ilmastotutkija James Hansen onkin varoittanut, että ihmiskunnalla on enää korkeintaan kymmenen vuotta aikaa muuttaa perusteellisesti maailman kasvihuonekaasujen päästöjen kehityssuuntaus.

Maura Ryömä

Jääkarhut vai afrikkalaiset?

Vihreän Langan kolumni 20.1.2006

Tänään se sitten tapahtui. Minun teki mieli tomaattia.

Selvittelin viime syksynä ruoka-aineiden elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Tuloksena oli, että kotimainen, lampun alla lämmitetyissä sisätiloissa kasvanut talvitomaatti kilpaili naudanlihan kanssa pahimman ilmastoroiston tittelistä. Sianlihaan verrattuna talvitomaatin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat kolminkertaiset.

Laskelmassa verrattiin sataa grammaa lihaa sataan grammaan tomaattia. Jos olisi verrattu sataa tomaatista saatavaa kaloria sataan lihakaloriin, talvitomaatti olisi osoittautunut ylivoimaisesti epäekologisimmaksi nälän nujertajaksi.

Päätin rajoittaa kotimaisen tomaatin syöntini tiukasti kesäaikaan. Joku roti: minun tomaattejani ei enää valaistaisi sähkövalolla!

Sitten lehdistö paljasti, että espanjalaiset tomaatit kasvavat ravinnesäkeissä valkoisten muovipressujen alla, paikassa jossa tuhotaan maaperän, pohjaveden ja maiseman lisäksi tuhansien nuorten miesten elämä ja terveys. Teki mieli spreijata sähkökaappeihin sanat: tomaatti = rikos.

Mutta nyt teki mieli tomaattia, vaikka aikomukseni oli ollut ostaa ekologisia ja eettisiä, kierrätyskelpoiseen säilyketölkkiin pakattuja kotimaisia herneitä.

Mietin eri vaihtoehtoja. Olisin voinut syödä tomaattien sijaan jotain muuta tosi herkullista kuten suklaata tai ruismarjapuuroa ja kuohukermaa. Mutta saisin taas finnejä naamaan ja housutkin kiristivät jo ennestään.

Oli tehtävä valinta. Otanko omalletunnolleni pohjoisen napajäätikön sulamisen ja jääkarhujen kuolemisen sukupuuttoon kotimaisen tomaatinkasvatuksen vuoksi, vai sen että nuorilta afrikkalaisilta riistetään terveyden lisäksi mahdollisuus perustaa perhe ja elää ihmisarvoista elämää?

Jostain syystä olin aina pitänyt ilmastonmuutoksen kauheimpana asiana sitä, ettei jääkarhuja enää olisi. Sitten ajattelin työpaikkamme mukavaa afrikkalaispoikaa, joka tervehti aina aseistariisuvasti hymyillen, vastasi huonolla suomellaan kaikkeen “kiitos, kiitos“ ja toivotti kotiinlähtijöille hauskaa iltaa jäädessään luuttuamaan lattioita 10 sentin iltalisällä.

Anteeksi vain jääkarhu, mutta pelastan mieluummin oman lajitoverini elämän.

Poimin siis pussiin neljä kertaa kalliimpia kotimaisia tomaatteja. Olisin voinut ostaa myös kuusi kertaa kalliimpia kotimaisia luomutomaatteja, mutta minua ärsytti että fossiilisilla polttoaineilla lämmitettyjä ja valaistuja tomaatteja markkinoitiin luonnonmukaisesti tuotettuna ruokana.

Kotona tomaatteja ahmiessani toivoin, että ostoboikottini vakuuttaisi Espanjan tomaatintuottajat siitä, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan puhtaan ympäristön lisäksi myös työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Maura Ryömä

Mainokset