Biojätteen hiilijalanjälki

Biojätteen laittaminen sekajäteastiaan lisää kuluttajan ilmastokuormaa noin puoli prosenttia. Tämä tulos on saatu seuraavalla tavalla:

Pääkaupunkiseudun asukkaista 57 prosenttia ilmoittaa lajittelevansa keittiöbiojätteensä säännöllisesti.

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen joukossa päätyy kaatopaikalle lajittelematonta keittiöbiojätettä vuosittain 42 kiloa asukasta kohti laskettuna. Jos oletetaan, että säännöllinen lajittelu tarkoittaa kaiken keittiöbiojätteen lajittelua, lajitteluun osallistumattomat henkilöt tuottaisivat vuosittain 98 kiloa biojätettä henkeä kohden eli 270 grammaa päivässä.

Jokaisesta kaatopaikalle päätyneestä biojätetonnista aiheutuu keskimäärin 475 ekvivalenttikilon suuruiset päästöt ilmakehään eli 475 grammaa biojätekiloa kohden. Lajitteluun osallistumattoman henkilön sekajätteeseen päätyvästä keittiöbiojätteestä aiheutuisi siten vuosittain noin 47 kilon päästöt ilmakehään. Suomalaisen kuluttajan ilmastokuorma oli vuonna 2005 noin 8900 kiloa, josta lajittelemattoman biojätteen aiheuttama päästö muodostaisi noin puoli prosenttia.

Lähteet:

Myllymaa, Tuuli, Katja Moliis, Antti Tohka, Simo Isoaho, Maria Zevenhoven, Markku Ollikainen ja Helena Dahlbo 2008: Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset. Jätehuollon vaihtoehtojen tarkastelu alueellisesta näkökulmasta. Suomen ympäristö 39/2008. 192 s.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92490&lan=fi
Mainokset