Kaukoidän halpatuonnista

Poimintoja Jussi Laitisen artikkelista Oma merkki, vieras alkuperä (HS 29.4.2009):

Lain mukainen minimipalkka pitäisi tuplata monissa maissa, jotta se riittäisi toimeentuloon. Minimipalkka on todellinen nälkäpalkka esimerkiksi Bangladeshissä. Keskimääräinen työviikko on bangladeshiläisillä vaatetehtailla 80 tuntia viikossa eli 11,5 tuntia viikon jokaisena päivänä.

Aikuisten surkeat palkat lisäävät lapsityövoiman käyttöä. Kun vanhempien palkat eivät riitä elämiseen, lapset pannaan koulun sijasta töihin.

Valmistuttajan suorittama omavalvonta on suomalaisen Finnwatch-järjestön edustajan Outi Moilalan mukaan ”yhtä tyhjän kanssa”. Pahimmillaan omavalvonta tarkoittaa sitä, että tehtaan läpi kävellään silloin tällöin. Joskus tehtaan johtaja on tulkkina, kun työntekijöitä haastatellaan. Silloin palkattomat ylityöt, terveyshaitat, sopimusrikkomukset ja muut mahdolliset epäkohdat jäävät pimentoon.

Poimintoja Jari Tammisen artikkelista iPhone & riistotyö (Voima 3/2009):

Finnwatchin tekemästä selvityksestä käy ilmi, että länsimaiden markkinoille tarkoitettu Kiinassa valmistettu viihde-elektroniikka valmistetaan teettämällä lainvastaisia määriä ylitöitä.

Raporttia varten haastateltiin yli sataa tehdatyöläistä, jotka valmistavat ekektroniikkatuotteita Motorolan, Sonyn, Microsoftin, Applen ja Philipisin alihankkijoilla. Minimipalkasta on muodostunut alihankkijoilla yleinen normi. Minimipalkka on kuitenkin  niin pieni, ettei se riitä perheen elättämiseen.

Työantajat edellyttävät työntekijöiltään ylitöitä ja alhainen palkka pakottaa työntekijät suostumaan niihin. Kiinan työaikalainsäädännön mukaan ylitöitä saa teettää korkeintaan 36 tuntia kuukaudessa, mutta käytännössä niitä teetetään 20-28 tuntia viikossa.

(Työntekijöiden lakko-oikeus poistettiin Kiinan perustuslaista vuonna 1982.)

Poimintoja Katja Kuokkasen artikkelista Kiinan työsopimuslaki loi hampaattoman tiikerin (HS 3.12.2009, B6):

Kiinan työläiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan. Ongelma on, että heiltä puuttuu ay-liike, joka valvoisi työlainsäädännön toimeenpanoa. Heikoimmassa asemassa ovat kansainvälisten yritysten hallitsemien vapaatuotantoalueiden siirtotyöläiset.

Kiinan työsopimuslaista puuttuu työntekijöiden neuvotteluoikeus. Koska työläisillä ei ole oikeutta perustaa vapaata ammattiyhdistysliikettä, hikipajojen syntymistä ei voi estää.

 

 

Mainokset