Rakennusten energiankulutuksesta

Nykyisin törmää usein väitteeseen, jonka mukaan rakennusten energiankulutus muodostaisi 44 prosenttia maamme kokonaisenergiankulutuksesta aiheuttaen 36 prosenttia Suomen yhteenlasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.

Väitetyt osuudet vaikuttavat kovin suurilta. Samalla herää kysymys, mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan puhuttaessa rakennusten energiankulutuksesta. Rakennuksen lämmittämiseen kuluvaa energiaa? Kenties myös sisätilojen valaisuun kuluvaa energiaa?

Ainakaan rakennukset eivät käy suihkussa, joten lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kuluvaa energiaa on hieman hankala sisällyttää käsitteeseen ”rakennuksen energiankulutus”. Rakennukset eivät myöskään käytä tietokonetta eivätkä viihde-elektroniikkaa. Siksi esimerkiksi modeemin ja digiboksin valmiustilassa pitämisen aiheuttamaa energiankulutusta on turha yrittää sälyttää rakennuskannan vastuulle…

Toimistorakennuksissakin lienee paljon sellaista energiankulutusta, johon siellä työskentelevät ihmiset pystyvät vaikuttamaan välittömästi eli muuten kuin rakennusteknisten uudistusten kautta. Esimerkiksi tietokoneiden ja loisteputkien hankinta ja käyttötavat lienevät tällaista kulutusta.

Suomessa kulutetusta energiasta 22 prosenttia kuluu asuin- ja palvelurakennusten lämmittämiseen sekä niissä kulutetun lämpimän käyttöveden tuotantoon. Kun tähän lisätään vielä asuin- ja palvelurakennuksissa kulutetun huoneisto- ja kiinteistösähkön osuus, saadaan tulokseksi, että 30 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta kulutetaan asuin- ja palvelurakennuksissa. Lisäksi 5 prosenttia Suomessa kulutetusta välittömästä ja välillisestä energiasta kuluu rakentamiseen ja rakennusaineiden valmistukseen (teollisuuslaitokset mukaan lukien).

Julkisuudessa esillä ollut 44 prosenttia sisältääkin sitten paitsi teollisuuslaitosten lämmityksen myös teollisuuden sähkönkäytön. Teollisuustuotantoa pyörittävä sähkö lukeutunee kuitenkin aidommin luokkaan ”teollisuus” kuin luokkaan ”rakennukset”. Esimerkiksi Tilastokeskuksen energiatilastoinnissa on ollut tapana lukea teollisuuden koko energiankulutus omaksi itsenäiseksi luokakseen.

Tässä vielä rakennuksissa kulutetun energian tuottamisesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöosuudet Suomen kokonaispäästöistä:

  • asuin- ja palvelurakennusten lämmitys (tilat ja käyttövesi): 18 %
  • asuin- ja palvelurakennusten talous- ja kiinteistösähkö: 5 %
  • teollisuusrakennusten lämmitys ja teollisuuden sähkönkäyttö yhteensä: 8 %.

Rakentamisvaihe ja rakennusaineiden valmistus tuottaa lisäksi 5 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (asuin- palvelu- ja teollisuusrakennukset).

LÄHTEET:

Mainokset

Jätä kommentti

Onko dieselin hankkiminen ekoteko?

Mediassa hoetaan jatkuvasti, että dieselautot tuottavat bensa-autoja vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

On totta, että dieselauto tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna samantehoiseen bensiinikäyttöiseen autoon. Maamme dieselautokanta ei käytännössä ole kuitenkaan huomattavasti bensiiniautokantaa vähäpäästöisempi. Syy tilanteeseen lienee se, että keskiverto dieselauto on keskiverto bensiiniautoa suorituskykyisempi.

Vuonna 2006 ensirekisteröityjen dieselkäyttöisten henkilöautojen keskimääräiset ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt olivat 176 grammaa/km. Bensiinikäyttöisten autojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin kaksi prosenttia suuremmat eli 180 grammaa.

Dieselin tuotannolla on kuitenkin bensiinin tuotantoa suuremmat ominaispäästöt. Dieselin tuotannon ja jakelun päästöt lisäävät dieselautoilun kokonaiskuormaa 18 prosenttia.

Kun myös polttoaineen tuotannon ja jakelun päästöt huomioidaan, tuloksena on, että vuonna 2006 ensirekisteröidyt dieselautot kuormittivat ilmakehää keskimäärin puoli prosenttia vähemmän (208 grammaa/km) kuin samana vuonna ensirekisteröidyt bensiinikäyttöiset autot (209 grammaa/km).

Ainakaan käytetyt dieselautot eivät siis ole välttämättä kovinkaan vähäpäästöisiä verrattuna käytettyihin bensiiniautoihin. Ne kuluttavat kyllä vähemmän polttoainetta, mutta dieselöljyn koko elinkaaren aikaiset ominaispäästöt ovat 15 prosenttia bensiinin ominaispäästöjä suuremmat (diesel 3,15 kg/litra ja bensiini 2,73 kg/litra).

LÄHTEET

  • Energiatilasto. Vuosikirja 2006. Tilastokeskus 2007. Helsinki.

Jätä kommentti